Pitkästä aikaa postaus Blogiin :)
Tässä on ITK-konferenssin esittelyteksti 23.4.26 esitykseen, jossa kerrotaan haasteesta kehittää toimiva rakenne ja oppimisen ympäristö STEAM-työskentelylle
Helsingin kaupungin digitalisaatiohankkeen 2016-2020 aikana työstimme Innovatiivisen koulun teoriamallin (Ilomäki, Lakkala) pohjalta yhteisöllisesti koulun näkemykselliset tavoitteet, jossa tutkiva ja ongelmalähtöinen lähestymistapa monialaiseen työskentelyssä nivoutuu koulun rakenteelliseksi malliksi. Pedagoginen infrastruktuuri, Roiha mobiili, rakennettiin teoriamallin mukaisesti neljän osa-alueen varaan: a Tekniset elementit: onko teknologia opettajan työväline vai oppilaiden työväline, käytetäänkö teknologiaa tarkoituksenmukaisesti ja luontevasti. 2. Sosiaaliset elementit: työskentelevätkö oppilaat yksin vai yhteisöllisesti pareina/ryhminä. 3. Tietoelementit: tuottavatko oppilaat kaikki samoja vastauksia vai uutta tietoa avoimeen tehtävään ja 4. Kognitiiviset elementit: sisältyykö työskentelyyn oppilaiden omaa toiminnan suunnittelua, säätelyä tai arviointia.
Edellä mainitun rakenteen puitteissa tehty kehitystyö laajimpaan pisteeseensä vei noin kolme vuotta. Tuloksena on Roihikan rakenteellinen ilmiömalli. Mallin mukaista työskentelyä toteutetaan kaksi kertaa vuodessa syys- ja kevätlukukaudella. https://prezi.com/view/Y26yd39uqEH2MzI6LsTE/
Dynaamisen kehittämisen näkökulmasta innovatiivisen koulun malli tarvitsi yhden lisäelementin: johtamisen. Johtajan tehtävä oli näyttää suuntaa ja luoda jaettuun johtajuuteen perustuva dialoginen työskentelyilmapiiri, jossa opettajien oma osaaminen ja oppiminen ovat läsnä. Koulumme organisaatio määriteltiin matriisiksi, jossa pedagogiset linjat muodostuvat vuosiluokkatiimeistä. Ristikkäiset rajapinnat puolestaan syntyvät prosessiperusteisista kehittämisriihistä, joissa aina on kaikkien vuosiluokkien opettajia. Tiimijohtajat muodostavat rehtorin kanssa johtoryhmän. Riihivetäjinä toimii muista opettajista muodostetut vastuuparit. Johtoryhmäosaamista kehitettiin osallistumalla pitkäkestoiseen esihenkilövalmennukseen, jossa keskeinen opiskeltava teema on valmentava johtaminen. Rehtori oli jo aikaisemmin opiskellut tuotannon johtamista, valmentavaa johtamista ja dialogia johtamisessa. Johtamisen lähtökohdat rakennettiin yhteisölliselle pohjalle, jolloin koko henkilökunta pääsi osallistumaan oman oppimisensa kehittämiseen ja samalla koulun tason vision toteuttamiseen.
Henkilöstön digikäytön itsereflektointityökaluna käytetään EU-hankkeena kehitettyä Selfie for Teachers- arviointityökalua vuodesta 2023. Sen käyttöönottoon liittyi dosentti Minna Lakkalan ohjaustyö koulullemme, jonka aikana toteutettiin johtoryhmän valmennus asiaan, opettajakunnan kyselylomake ja itsearviointi sekä henkilökunnan yhteistä arviointityöpajat tulosten julkistamisen jälkeen. StF-työkalussa on kuusi osa-aluetta: ammatillinen toiminta, digitaaliset resurssit, opettaminen ja oppiminen, oppijoiden mahdollisuuksien lisääminen, arviointi, oppijoiden mahdollisuuksien lisääminen ja oppijoiden digitaalisten taitojen tukeminen. Ensimmäinen itsereflektiokierros osoitti, että vaikka opettajat käyttävät digitaalista teknologiaa laajasti omassa työssään, oppijoiden mahdollisuuksia ja teknologian käyttöä oppimisen työkaluna pitää lisätä.
Yhteistyökumppanit yliopistolta ovat olleet rikastuttamassa oppilaiden ja opettajien osaamista, esim StartLuma-yhteistyö Kumpulan kampuksen kanssa, jossa opiskelijat ovat vetäneet tiedekerhoa koululla sekä veso-koulutuksena.
Opettajakunta perehdytettiin Creative and Critical Thinking lähestymistapaan tulevaisuuden taitojen opettamisessa ja merkityksestä oppimissa. CCT-koulutus toteutettiin australialaisen alan kouluttajan antamana paikan päällä 2018. Liityimme heti ensimmäisessä ryhmässä Helsingin STEAM-kouluverkostoon vuonna 2020, jonka kautta on ollut koulutusta esim. AaltoJunior ja yhteistyötä koulujen opettajien työpajojen muodossa. Verkoston rehtoritapaamiset ovat tärkeä osa sen toimintaa.
Koulun lukuvuoteen kuuluvat monialaisten kokonaisuuksien, ilmiöiden tutkiminen, STEAM-viikot, alkuopetuksen Tämä toimii!- työskentely ja kevätkuukauden lopun isot oppilastyönäyttelymessut vanhemmille. Koulussamme on kehitetty myös systeeminen ympäristökasvatuksen ohjelma, mikä on osa STEAM-lähestymistapaa. Koulumme opettaja kuuluu Helsingin Kettu-ympäristökasvatuksen oppimateriaalityöryhmään.
Kehittämistyön johtamisessa on ollut hyödyllistä tukeutua tieteelliseen tietoon ja luoda niiden avulla selkeitä rakenteita, joiden puitteissa henkilökunta pääsee kehittämään toimintaa. Jaetun johtajuuden avulla päästään työyhteisössä lähempään tiedonrakenteluun. Suotuisa kehitystyö vaatii myös aktiivista reflektointia ja kehittämistä. Yhteistyö kumppanien kanssa luo uusia näkökulmia ja tuo uutta tietoa omaan työyhteisöön.
Yhteisenä arviointityönä haimme LUMA/STEAM-sertfikaatin vuonna 2023. Matka jatkuu..
